Suomen puolustusteollisuus elää vahvaa nousukautta vuonna 2025. Ala yhdistää pitkän linjan osaamisen ja huippumodernin teknologian, tuottaen ratkaisuja aina panssaroiduista ajoneuvoista ja asejärjestelmistä kehittyneisiin viestintä- ja kyberturvaratkaisuihin. Puolustusteknologiaa kehittää Suomessa kymmeniä yrityksiä, ja ne työllistävät suoraan noin 10 000 ihmistä.
Viime vuosina kasvuvauhti on kiihtynyt: kotimaisen puolustusteollisuuden liikevaihto on noussut arviolta jo lähes kolmeen miljardiin euroon vuodessa, ja uutta yritystoimintaa syntyy erityisesti kaksoiskäyttöteknologioiden alueelle – moni ratkaisu palvelee sekä siviili- että sotilastarpeita. Turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa on lisännyt alan kysyntää entisestään, mikä näkyy suomalaisyritysten kasvuna ja investointeina.
Suomalaisessa puolustusteollisuudessa toimii useita kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä. Esimerkiksi valtion enemmistöomistama Patria tunnetaan panssaroiduista ajoneuvoistaan, ilmailun huoltopalveluistaan ja uusista asejärjestelmistään. Bittium ja Insta Group kehittävät puolestaan kriittisiä tietoliikenne-, sensori- ja kyberturvallisuusratkaisuja, ja perinteikäs Sako valmistaa tarkkuudestaan kuuluisia käsiaseita. Myös Nammo Lapua tuottaa ammustarvikkeita, joille on kasvavaa kysyntää. Alan perusta on laaja: mukana on sekä 1800-luvulta juontavia yrityksiä että aivan uusia startupeja. Parhaimmillaan kotimaiset yritykset ovat löytäneet kapeita erikoisaloja, joilla ne ovat maailman kärjessä – tästä esimerkkinä vaikkapa Patrian kehittämä Nemo-kranaatinheitintorni, joka on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Suomessa panostetaan myös vahvasti puolustusmateriaalin huoltovarmuuteen, eli kriittistä tuotantoa ja osaamista halutaan pitää omissa käsissä. Tämän takaamiseksi valtio on lisännyt yhteistyötä teollisuuden kanssa ja kasvattanut puolustusbudjetin Naton vaatimusten tasolle (noin 6,2 miljardia euroa vuonna 2024) ([PDF] Puolustusteollisuus).
Puolustusvoimat uudistuu hankkeilla maalla, merellä ja ilmassa
Puolustusvoimien kaluston modernisointi pitää yllä vauhtia puolustusteollisuudessa. 2020-luvun suurhankkeisiin kuuluvat Ilmavoimien hävittäjien seuraajan valinta ja Merivoimien uusien monitoimialusten rakentaminen. HX-hävittäjähankkeessa Suomi tilasi 64 F-35 Lightning II -hävittäjää korvaamaan Hornet-kaluston; koneiden toimitukset alkavat lähivuosina, ja hankinnan myötä Suomeen tulee merkittäviä teollisen yhteistyön investointeja huippuosaamisen aloille. Samalla Ilmavoimien ilmatorjuntakykyä vahvistetaan – Suomi on hankkinut uusia pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä turvaamaan ilmatilaansa ja päivittänyt lyhyen kantaman kalustoa. Merivoimien Laivue 2020 -ohjelmassa rakennetaan neljä uutta Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia, jotka valmistuvat vuoden 2029 loppuun mennessä. Nämä alukset – suunniteltu toimimaan tehokkaasti Itämeren vaativissa oloissa ympäri vuoden – rakennetaan kotimaisen Rauma Marine Constructions -telakan toimesta, mikä tuo työtä ja osaamista Suomeen. Merivoimat on myös modernisoinut olemassa olevaa kalustoaan: esimerkiksi Hamina-luokan ohjusveneet on päivitetty nykystandardeihin. Maavoimissa on meneillään kaluston uudistaminen kautta linjan. Suomi on ottanut käyttöön uusia K9 Moukari -panssarihaupitseja ja kehittää Taistelija-varusteluaan (jalkaväkisotilaan varusteita ja elektroniikkaa) vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi Suomi osallistuu yhdessä muiden maiden kanssa 6×6-panssariajoneuvojen kehittämishankkeeseen, jonka tuloksena mm. Latvian ja Suomen armeijoille on tulossa Patrian ajoneuvoihin perustuva uusin kuljetuspanssarivaunu.
Kaikissa näissä projekteissa hyödynnetään suomalaista teollisuutta: kotimaiset yritykset toimittavat osajärjestelmiä, integraatiota ja ylläpitoa uuteen kalustoon, mikä vahvistaa omavaraisuutta ja osaamispohjaa entisestään. Modernit järjestelmät – olipa kyse häivehävittäjistä, risteilyohjuksin varustetuista aluksista tai digitaaliseen johtamisjärjestelmään kytketyistä maajoukoista – takaavat, että Suomen puolustus pysyy uskottavana ja ajan tasalla.
NATO-jäsenyys avaa ovia yhteistyölle
Huhtikuussa 2023 toteutunut Suomen liittyminen NATOon on tuonut puolustusteollisuudelle sekä uusia mahdollisuuksia että uusia vaatimuksia. NATO-jäsenyys kytkee Suomen tiiviisti länsimaiseen puolustusyhteistyöhön: suomalaisyrityksillä on nyt entistä paremmat edellytykset päästä mukaan NATO-maiden hankintaketjuihin ja monikansallisiin projekteihin. Käytännössä muutos näkyy jo vilkastuneena harjoitusyhteistyönä ja tietotaidon vaihtona – esimerkiksi suomalainen ja amerikkalainen kalusto sekä joukkojenjohto toimivat nykyisin rinnakkain entistä useammin.
Suomi osallistuu NATO-maiden yhteisiin kyber- ja puolustusharjoituksiin sekä jakaa tietoa teollisuutensa erityisosaamisesta liittolaisten kesken. Myös puolustusmäärärahoja on kasvatettu jäsenyyden myötä: Suomi on sitoutunut NATO-maiden tavoitteeseen käyttää noin 2 % bruttokansantuotteesta puolustukseen, mikä on tarkoittanut historiallisen suuria investointeja kotimaiseen puolustuskykyyn. Samalla suomalaisyrityksille avautuu laajempia markkinoita – toisaalta kilpailu kansainvälisillä puolustusmarkkinoilla on kovaa, joten menestyäkseen on erottauduttava laadulla ja erikoisosaamisella.
Kansainvälinen kiinnostus suomalaista puolustusteknologiaa kohtaan onkin nyt korkealla. Viime vuonna Suomen viranomaiset myönsivät puolustustarvikkeiden vientilupia ennätykselliset 667 miljoonan euron arvosta, kasvua peräti 450 % edellisvuoteen. Tämä kertoo siitä, että suomalaisten tuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti esimerkiksi ammusten, suojavarusteiden ja elektroniikan osa-alueilla. Kotimaisilla toimijoilla on asiakkainaan jo entuudestaan monia NATO-maiden puolustusvoimia ja jopa maailman suurimpia puolustusalan yrityksiä, mikä osoittaa suomalaisen työn kilpailukyvyn. Esimerkiksi suomalaiset panssariajoneuvot, viestintälaitteet ja optiset tähystysjärjestelmät ovat käytössä useiden maiden armeijoissa, ja suomalainen laatupanos on tunnettu.
Suomen puolustusteollisuus on myös tiiviisti verkottunut Eurooppaan. Suomi osallistuu EU:n puolustusyhteistyöhankkeisiin kuten Euroopan puolustusrahaston (EDF) projekteihin, joissa kehitetään yhdessä uusia kyvykkyyksiä. Suomalaisyritykset ovat mukana kansainvälisissä konsortioissa – esimerkiksi Insta Group ja Bittium toimivat partnerina Viron johtamassa iMUGS-ohjelmassa, jossa kehitetään miehittämättömiä maajärjestelmiä eurooppalaisin voimin. Vientimarkkinoilla suomalaiset yritykset ovat onnistuneet luomaan kumppanuuksia mm. Yhdysvaltoihin, Lähi-itään ja muihin Pohjoismaihin.
Kotimaassa puolestaan järjestetään entistä suurempia alan tapahtumia: alkuvuodesta 2025 Helsingissä pidetty SecD-Day-konferenssi keräsi ennätykselliset 190 yritystä 15 maasta esittelemään tuotteitaan ja verkostoitumaan. Tällaiset kohtaamiset vahvistavat Suomen roolia Pohjois-Euroopan puolustusteollisena solmukohtana. Yhteistyöverkostojen kautta suomalainen osaaminen on kiinteä osa kansainvälistä puolustusmateriaalien arvoketjua, ja NATO-jäsenenä Suomi vaikuttaa nyt myös osaltaan puolustusalan standardien ja hankkeiden suuntaan.
Innovaatio ja uuden teknologian kehitys
Innovointi on suomalaisen puolustusteollisuuden elinehto, ja alalla hyödynnetäänkin laajasti uusinta teknologiaa. Miehittämättömät järjestelmät ovat yksi keskeinen kehityskohde: droneja (miehittämättömiä lennokkeja) ja autonomisia ajoneuvoja kehitetään sekä sotilaallisiin että siviilitarkoituksiin. Vuonna 2025 julkaistu kansallinen droonistrategia linjaa tavoitteen, että Suomesta tulee 2030 mennessä drooniteknologian kärkimaa – tämä näkyy jo nyt esimerkiksi uusina yrityksinä, jotka rakentavat tiedustelu- ja logistiikkakäyttöön tarkoitettuja lennokkeja. Myös tekoäly ja robotiikka ovat tulossa laajalti puolustusratkaisuihin, sillä ne mahdollistavat entistä nopeamman päätöksenteon ja reagoinnin taistelukentällä. Erilaisten sensorien tuottamaa tietomassaa voidaan tekoälyn avulla analysoida silmänräpäyksessä, mikä antaa joukoille ratkaisevaa etua. Suomalaisyritykset kehittävätkin mm. älykkäitä sensorijärjestelmiä, tutkateknologiaa ja ohjelmistoja, joilla parannetaan tilannekuvaa ja johtamista.
Kyberturvallisuus on toinen nopeasti kasvava alue: yhteiskunnan digitalisoituessa myös puolustuksen on varauduttava kyberuhkiin. Suomi on uudistanut kansallisen kyberturvallisuusstrategiansa vastaamaan muuttunutta uhkakenttää, ja monet kotimaiset yritykset tarjoavat kyberpuolustuksen tuotteita ja palveluja aina tietoverkkojen suojaamisesta sotilaallisen tiedon turvalliseen hallintaan. Lisäksi avaruusteknologian hyödyntäminen – esimerkiksi satelliittikuvaus ja -viestintä – luo uusia mahdollisuuksia puolustukselle, ja Suomessakin on avaruusalan startup-yrityksiä, joiden ratkaisuja voidaan soveltaa maanpuolustuksessa.
Tutkimus- ja kehitystoimintaa tuetaan vahvasti julkisin varoin ja kansainvälisin kumppanuuksin. EU-rahoitteiset ohjelmat tuovat resursseja esimerkiksi keinoälyn, kvanttitietotekniikan ja uusien materiaalien tutkimukseen puolustusalalla. NATO-yhteistyö puolestaan avaa suomalaisille asiantuntijoille pääsyn laajoihin kehitysverkostoihin. Kotimainen puolustusteollisuus tekee myös läheistä yhteistyötä Puolustusvoimien tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa innovaatioiden synnyttämiseksi. Tuloksena on syntynyt teknologioita, joista osa löytää tiensä myös siviilimarkkinoille – ja päinvastoin, siviiliteknologioita hyödynnetään nopeasti sotilaskäyttöön. Tällainen ketteryys on suomalaisen alan vahvuus. Esimerkiksi peliteollisuudesta juontavat simulaattorit ja virtuaalitodellisuusratkaisut ovat nykyään osa sotilaskoulutusta, ja toisaalta puolustusteollisuuden kehittämät tietoturvaratkaisut suojaavat myös yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä arjessa.
Suomen puolustusteollisuus on siis vuoden 2025 kynnyksellä monipuolinen, moderni ja kansainvälistynyt sektori. Se yhdistää perinteiset voimavarat – korkeatasoisen koulutuksen, luotettavuuden ja tarkkuuden – rohkeaan uudistumiseen ja globaaliin verkostoitumiseen. Suomalaiset yritykset toimittavat tuotteitaan ja osaamistaan niin kotimaan puolustajille kuin liittolaisille ympäri maailmaa. Ala on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta, mutta samalla myös merkittävä korkean teknologian vientiala. Jatkuva teknologiakehitys, avoimuus yhteistyölle ja kykymme sopeutua uusiin haasteisiin varmistavat, että Suomen puolustusteollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja kykenee vastaamaan tulevaisuudenkin puolustustarpeisiin. Puolustusteollisuuden etusivulla näkyykin tänään kuva Suomesta osaavana, luotettavana ja innovatiivisena puolustusteknologian toimittajana – rooli, josta voimme olla kansallisesti ylpeitä.