Laivue 2020 on merivoimien strateginen hanke joka konkretisoituu uudessa Pohjanmaa-luokan monitoimikorveteissa. Näitä rakennetaan neljä kappaletta vuoteen 2027 mennessä. Laivojen elinkaaren on suunniteltu ulottuvan 2050 luvulle asti. Laivat korvaavat yhteensä seitsemän käytöstä poistuvaa alusta.
Kyseessä on puolustusvoimien merkittävin hankinta HX-hankkeen ohella ja sen kokonaishinta on noin 1,2 miljardia euroja. Ja viimeisimpien tietojen mukaan summa on kohoamaan päin.
Pohjanmaa-luokka: Monitoimikorvetti
Luokan laivat tulevat olemaan Suomen merivoimien kaikkien aikojen pisimmät, vaikka historialliset panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen säilyttävät ykkössijan syväyksen ja leveyden osalta. Ne ovat kooltaan merkittävästi suurempia kuin esimerkiksi Ruotsin Visby korvetit.
Laivastoalusten nimeämisessä ei ole täsmällisiä standardeja, mutta kokoluokkansa puolesta uudet alukset voisivat olla myös fregatteja.
Aseistus on monipuolinen sisältäen merimiinoja, torpedoja, ilmatorjuntaohjuksia, pintatorjuntaohjuksia sekä tykin aluksen keulassa. Lisäksi alukseen tulee drone-järjestelmä. Tavoitteena on hallita merellistä taistelukenttää niin pinnalla kuin sen alla kaikissa Itämeren sää ja jääolosuhteissa.
Rauma Marine Constructions
Laivue 2020 monitoimikorvetit valmistaa Rauma Marine Constructions Oy. Sopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2019. RMC Oy on pääomasijoittajien omistama yritys joka perustettiin vuonna 2014 STX Finlandin suljettua Rauman telakan.
Ensimmäinen suuri sopimus tehtiin tanskalaisen Molslinjen lauttayhtiön kanssa. RMC rakensi RORO autolautan Bornholmin reitille Tanskaan.
Yhtiöllä on muitakin siviilipuolen laivanrakennusprojekteja meneillään. Tallink ostaa Raumalta maakaasukäyttöisen matkustajalautan Helsinki-Tallinna reitille, ja Kvarken Link Vaasa-Uumaja välille.
Puolustusvoimien tilauksen myötä RMC:n tilauskanta ylittää miljardin euron rajan, ja Rauman telakan tulevaisuus näyttää valoisalta useiden vuosien ajan. Yksinomaan Laivue 2020 työllistää kiireisimmillään noin 1000 työntekijää, koko projektin työllisyysvaikutuksen ollessa noin 3600 henkilötyövuotta.
Telakan kapasiteettia ja puolustushankintojen sekä siviilipuolen yhteensovittamista toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kommentoi seuraavasti: ”Siviili- ja valtiollisten alusten rakentaminen mahtuvat hyvin telakalle rinnakkain, kuten Raumalla on ennenkin tehty. Laivue-hankkeessa on luonnollisesti täysin omanlaisensa turvallisuusjärjestelyt ja rakentaminen on eriytetty kaupallisesta siviililaivatoiminnasta täysin myös sisäisillä yhtiöjärjestelyillä”.
Rauma Marine Constructions Oy on perustanut tätä hanketta varten erillisen projektiyhtiön RMC Defence Oy:n.
Hankkeen toinen pääkumppani on ruotsalainen Saab AB, joka toimittaa aluksen taistelujärjestelmän. Saab:lta hankittavaan kokonaisuuteen sisältyy taistelunjohtojärjestelmä (Combat Management System, CMS) ja siihen integroitu aluksen sensori- ja asejärjestelmät. Lisäksi hankitaan maalle sijoitettava testaus- ja referenssijärjestelmä (LBTS).
Pinta- ja ilmatorjuntaohjus sekä torpedojärjestelmät hankitaan vielä erikseen. Uusi pintatorjuntaohjus on Israelin IAI:n Gabriel 5 Advanced Naval Attack Missile eli ANAM. Patria ja Millog Oy osallistuvat myös taistelujärjestelmän kehitykseen ja integrointiin.
Kritiikkiä ja skeptisyyttä
Laivue 2020 hankkeen mielekkyyteen on kohdistunut myös epäilyjä. Huomiota on herättänyt erityisesti alusten suuri koko Suomen toimintaympäristöön nähden. Vasemmalta laidalta on epäilty että suuret laivat olisi oikeasti tarkoitettu NATO-vetoisiin operaatioihin maailman valtamerillä.
Toisaalta taas on katsottu että toimintakyvyn keskittäminen vain neljään alukseen tekee niistä haavoittuvaisia kehittyville pintatorjuntaohjuksille.
Raumalla rakenettu alukset kaikki vuoden 1986-jälkeen,ja tilanne jatkuu samanlaisena,jossa armeijan käytössä oma alue,ja suunnitelmissa oma teollinen halli. Rmc-tekee,valmistaa itse,poissulkien muun ulkopuolisen alihankinnan projektissa,joka edellytys sille että projekti tehdään suunitelmien mukaan,toisin kuin telakan muut projektit.
Henkilöstö pitkään telakalla olleita,jotka myös tunnetaan tiedetään vuosien takaa,ja kaikki tarvittavat selvitykset on tehty.tällaisia projekteja, joissa voi keskittyä yhteen ainoaan tehtävään,monien muiden projektien sijaan,vaikutaa varmaankin myös laatuun,ja varmuuteen siitä että edetään projektissa toivotulla tavalla aikataulussa. Minkään muun antamatta vaikuttaa projektin kokonaisuuteen-onnistumiseen.
Projektin vetäjäksi vaihtui myös uusi toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa,joka oli varmaankin yksi projektin ehto. Voisi ajatella myös työntekijöiden kohdalla jossa kokeneemat tekevät-alihankkijoiden sijaan, jotka vaihtuvat silmissä toisin kuin kokeneet raumalaiset, joilla yli 30v-kokemusta erilaisista laiva ym-projekteista rauman telakalla. Ja eritoten alueelta,jossa vanha allas sijaitsi aikanaan Rauma-Repolan aikaan, nykyinen toiminta alue 2020v.